Turkulaisen gastro­kulttuurin maamerkki

Ravintola Teinin historia

Sata vuotta sitten alkanut ravintolatoiminta 

Vuonna 1924 perustettiin Aurajoen itärannalle Juseliuksen taloon kahvilaravintola Hansa. 

Perustajana oli turkulainen kondiittori ja kauppias J. F. Korkeala. Vaikka koko Juseliuksen kiinteistön omistajana 

tunnettu Korkeala tuli sittemmin tunnetuksi pankkirötöksistään, ravintoloitsijana hän menestyi mainiosti. 

Turun Sanomien mainos 

”1924 lauantaina maaliskuun 15 p:nä: 

Ensiluokkainen 

Kahvila Hansa

Uudenmaankatu 1. Puh. 28 00

Avataan tänään ja suljetaan arv. yleisön suosioon.

Huom! Tämän kuukauden loppupuolella esiintyy ensiluokkainen salonkiorkesteri. 

Samaan aikaan annetaan myös radiokonsertteja.”

Turun Sanomat kirjoitti ravintolasta: 

”Terweisiä Hansasta. 

Kai meidän ennen kaikkea täytyy selittää, mikä se paikka on, josta meidän terweisemme owat lähtöisin. 

Juu, se on kahwila, nähkääs, ja wallan ensiluokkainen onkin. Menette wain Uudenmaankadulle ja katselee owea 

Jonka päällä purjehtii hansalaiwa. Siitä owesta sopit painua sisälle. Talon numero on muuten 1. Hansa on meidän oloissamme jotain aiwan uutta, ja sitäpaitsi jotain, johon kahwilaihminen ihastuu aiwan ensi käynniltä.” 

1920-luvulla kahvila-ravintola nautti kaupungin taiteilijoiden suosiota ja siellä pidettiin myös Turun Taiteilijaseuran perustava kokous. 

Ravintolaan oli ennen avaamista tilattu jo nimeä saaneelta turkulaismaalari Kalle Kustaa Rautiaiselta Turku-aiheisia maalauksia. Maalaukset on laadittu piirrosten mukaan suurilta osin ajalta ennen Turun paloa. Suuren salin peräseinää koristivat 1900-luvun alkupuolella Turussa asuneen ja Turku-aiheisista töistään tunnetun Ali Munsterhjelmin kaksi suurta maalausta, joista toinen esitti Aurajokinäkymää ja toinen kotisatamaan lipuvaa hansalaivaa. Hansan koristelasi-ikkunoista ja lyijylasituksista vastasi August Wirtanen. Uudenmaankadun ikkunoissa on nähtävillä kaupunkikuvasta tutut Tuomiokirkko, Turun Linna, Vanha raatihuone sekä Kupittaan kaivo. Silloisen Turku-huoneen pihaikkunaa koristivat sinivalkoiset heraldiset liljat 

ja kulbihuoneen ikkunaa muu tyylitelty kukka-aihe.

Anniskeluoikeus myönnettiin ravintolaan kieltolain päätyttyä 1932. Kahvila oli jo, kenties kovan teen myymisen vuoksi, ollut pitkään Etsivän Keskuspoliisin apajapaikkoja Turussa ja 1932 siitä kirjoitettiin muun muassa: ”..kahvila on kolkko paikka. Siellä lorvehtii päivät pitkät aprokryyfiseltä (vapaasti: hämäräperäiseltä) vaikuttavaa, synkännäköistä väkeä, joka silmineen tutkii mitä tarkimmin jokaisen, joka astuu ovesta sisään. Siellä on miesroikkia pöytien äärellä supattelemassa vaimennetulla äänellä. Siellä on savua ja käryä , niin että voisi vaikka saksilla leikata. Ja valaistus on sellainen kuin maakerroksessa sijaitsevassa trahtöörissö voi olettaa olevan.”

1940-luvulla Hansasta tuli Teini

1940-luvulla Lauri ja Inkeri Paaskunta ostivat ravintolan Korkealalta. Ensi töikseen he muuttivat ravintolan nimen Teiniksi läheisen Teininkujan mukaan. Ravintola säilytti oman kanta-asiakasjoukkonsa, mutta sai myös uusia vieraita Turun älymystöstä ja yliopistopiireistä, erityisesti Åbo Akademista. Myöhemmin kun Turun Yliopisto oli muuttanut Kauppatorin laidalta nykyiselle Turun Yliopistonmäelle, kerrottiin Wäinö Aaltosen Genius ohjaa nuouruutta -veistoksen käden osoittaneen suoraan ravintola Teiniin, eikä nuorilla älyköillä ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin seurata neuvovaa kättä. Tuohon aikaan anniskelu oli sallittua ennen puolta päivää vain ruuan kanssa ja näin ollen Teinissäkin kiersi syömättöminä, seurueelta toiselle, kaikkea makkarasta sardiinipurkkiin ja tummaan sipulilla höystettyyn leipäviipaleeseen. 1940- ja 50-luvuilla Teinin toiminta Paaskuntien käsissä vakiintui, eikä mikään voinut horjuttaa sen asemaa kaupungin kulttuuriväen kohtaamispaikkana. 

Ravintolan toiminta loppui lääninhallitukselle saapuneen tiedon mukaan 31.5.1963. Kulttuurilliseksi onnettomuudeksikin luonnehdittu ravintolatoiminnan päättyminen kirvoitti virallisia ja epävirallisia protesteja, sekä useita yleisöosastonkirjoituksia. Åbo Akademin kemiallis-teknisen tiedekunnan Auditorio kuutoseksi nimeämän ravintolan ovet olivat sulkeutumassa, ja on kerrottu että viimeisiä vakiovieraita piti kantaa ravintolan tiloista ulos pitkästi valomerkin jälkeen. 

Teinin tilat pintakunnostettiin seuraaviksi vuosikymmeniksi kaupungin toimesta poliisin käyttöön. Tiloissa on toiminut muun muassa löytötavaratoimisto, ehdonalaisten valvonta ja jälkien etsintäosasto. Poliisin jälkeen tilat olivat hetken sosiaaliviraston käytettävissä. 

Uusi aika alkoi 

Ravitsemustehtävien pariin Teini palasi vuonna 1993 Tarja ja Jorma Harasen käsissä. Pitkään suunnitellun, 1992 aloitetun tilojen entisöinnin myötä alkuperäiset koristemaalaukset, Turku-taulut ja lyijylasitukset löysivät monen mutkan kautta takaisin alkuperäisille paikoilleen. Ravintolan pääsali palautettiin 1920-luvun tunnelmaan 80 asiakaspaikan voimin, yhteensä sisätiloihin kabinetit ja olutklubi mukaan lukien, saatiin 240 paikkaa. 

Sanottiin, että harvalle meistä suodaan uusi nuoruus, 

mutta kulttuurihistorian kuolemattomaksi kruunaamalle Teinille sekin oli mahdollista. 

Teinistä tehtiin perinteinen ruoka- ja seurusteluravintola. Ruokalistalta löytyi selkeästi nimettyjä annoksia, sekä paikan jo perinteisiksi muodostuneita herkkuja, kuten edelleen listalta löytyvä Teinin pannu. Hinta-taso pidettiin maltillisena, mutta laatu korkealla ja tasaisena. Keittiön ja salipuolen henkilökuntaa suunniteltaessa pidettiin huolta siitä, että kaikista työvuoroista löytyi sekä nuoruuden intoa, että työvuosien tuomaa ammattitaitoa. Tarja Haranen toimi ravintolapäällikkönä huolehtien asiakkaista ja toiminnan sujuvuudesta, keittiön toiminta oli keittiöpäällikkö Harri Lindstedtin vastuulla. Myös Jorma Haranen nähtiin työssä ravintolassa päivittäin, vaikka hoitikin samalla ansiokkaasti lehtoraattiaan Turun hotelli- ja ravintolaoppilaitoksessa. Teinistä tuli suosittu ruoka- ja kohtaamispaikka. Asiakaskunta koostui laajasta kanta-asiakaskunnasta harvemmin käyviin kaupunki- ja ulkopaikkakuntalaisiin. 

Uusi menestystarina oli alkanut. 

Vuonna 1995 uutisoitiin TOK-yhtymän ostaneen ravintola Teinin. Tarja ja Jorma Haranen olivat pyörittäneet ravintolaa reilut kymmenen vuotta ja sinä aikana nähneet paljon. Jorma Haranen totesi, että viimeiset kymmenen vuotta on hurissut niin lujaa, että kotikin on jäänyt siivoamatta, se tuli laittaa vihdoin vireille. Tarja sanoo, että kymmenessä vuodessa ehti nähdä mitä yrittäminen on. Raskasta ja rankkaa, mutta ihanaa. Asiakkaista ja yhteistyökumppaneista tuli ystäviä ja vaikeimmalta tuntui erota hyvistä työkavereista. Alun perin Haraset päättivät, että kokeilevat ravintoloitsijuutta kolme vuotta. Se vähän venahti. Onneksi. 

Seuraavan muutoksen Teini koki vuonna 2013, kun TOK myi liiketoiminnan naantalilaiselle Sunre Oy:lle. Kaupan syyksi TOK kertoi, ettei toiminta Juseliuksen talon kiinteistössä kuulu TOK:n liikepaikkastrategian ytimeen, jonka tavoitteena oli keskittyä sellaisille liikepaikoille, joissa S-etukortin kortin haltijat luonnostaan liikkuivat. Sunre Oy jatkoi tiloissa ravintolatoimintaa. 

Ovet sulkeutuivat vuonna 2016.

Viimeisin lehti ravintolan historiassa kääntyi vuonna 2017

Ravintoloitsijaperhe Ravantti tarttui tilaisuuteen ja lähti viemään Teiniä kohti uutta suuntaa – tuoreella otteella ja perinteille kumartaen. Keskiöön nostettiin klassikkoannokset sekä historiallisen Juseliuksentalon nostalginen tunnelma. Uusittu sisustus oli sopusoinnussa museoviraston suojelemien arkkitehtonisten aarteiden kanssa keittiön kokiessa muodonmuutoksen, kun sen sydämeksi nostettiin puuhiiligrilli. Teini halusi viestiä seuraavaa: 

”Salissamme nautittiin erinomaista ruokaa ensimmäisen kerran jo vuonna 1924. Meillä vahvat perinteet yhdistyvät nykypäivään ja annokset ovat mutkattomia ja maistuvia. Ainutlaatuista tunnelmaa unohtamatta. 

Näillä seinillä riittää tarinoita kerrottavaksi ja uusia syntyy päivittäin.”